Sleep

Tein tälläsen ns unipostauksen. Laita musa päälle niin pääset tunnelmaan ;;) Tiiän ettei toi biisi liity mitenkään uneen mut se vaan sopi tähän :DD

 

 

Heart beats fast. Colors & promises.

How to be brave.

How I can love when I´m afraid to fall,

but watching you stand alone.

 

All of my doubt suddenly goes away somehow...

 

 

On step closer...

 

I have died everyday waiting for you.

Darling don´t be afraid.

 

I have loved you for a thousand years.

 

I´ll  love for a thousand more.

tändkke :)

Kuvausta

Nää kuvaukset on nyt pieni muotoiset, koska kuvasin nää tänään illalla. Toivottavasti pidätte ja kuten huomaatte headeri vaihtu ;)
Ameliaa ei kuvattu paljon, koska pelkään, että sen toinenkin ranne lähtee.

Tosta rusetista haluun sen verran sanoo et sen tein ite ja oon tosi tyytyväinen siihen ja sopii varmasti Ameliallekkin kun se saa sen peruukin ( en paljasta minkä värinen se on )

Sori tohon jäi toi teksti en muistanu tallentaa täst uutta kuvaa jos ei olis ollu tota tekstii.

Mietteet

x Ameliaa oli ihan järkyttävän vaikee saada seisomaan x

x Kuvasin äitin puhelimella ja rakastan laatua, onneks saan luultavasti kesäl tollasen puhelimen, love it♥x

Aloitetaan! + kt.

Eli aloitetaan nyt taas blogin comeback mun ylivanhalla kansioista löydetyllä kuvatarinalla. Joten remember laatu on suoraan sanottuna todella kakka ja vielä kun laitetaan tää bloggerin laatu päälle :)
Nauttikaa sen verran kun pystytte.

Täs kuvatarinas näätte Amandan ja mun kaverin nuken Mellun ja onhan Ameliakin päässyt kuviin. Amanda ja Melissa tapaavat !

Amanda on lähtenyt kävelylle metsään ( joka tosin on nyt mun huoneeni lattia )

Amanda * juoksee *

*Kaatu johonkin*

Amanda: Katsoisit vähän eteesi!!

Melissa: A-a-anteeksi en halunnut...

Amanda: Sinä olet karhu!

Melissa: Ja sinä olet omituinen joten taidamme olla sujut.

Taidankin lähteä...

Amanda: Ei sinun tarvitse, olenkin aina halunnut karhun lemmikiksi.

Olen muuten Amanda.

Melissa: Ja minä Melissa.

Tytöt lähtevät kotia kohti.

( fail toi kukkajuttu tuol )

He kävelevät pitkän matkan.

Ja tulevat kotiin.

Amanda: Ameliaaa!! Toin kotiin karhun.

Amelia: *Tekee ruokaa* Jaahas...

Amanda: Saanko pitää sen? Pliiis...

Amelia: Villi eläimiä ei saa tuoda luonnosta taloihin ja kaiken lisäksi se sotkee.

Joten et.

Amanda: Mutta se on tosi suloinen. 

Melissa astelee ovesta.

Melissa: Ööm hei?

Amelia: Hän on oikea nukke! Elävä olento. Et saa pitää häntä.

Amanda: Mut..

Amelia: Pois silmistäni!!

Amanda: Et kai sä lähde?

Melissa: En.

Siinä mitäs piditte? :) Kommenttii vaan tuleen.

Anteeks, anteeks...

Anteeks etten oo postaillu melkein yhtään, mut koulukiireet tuppaa päälle. Ja on just tulos toi äidinkielen päättökoe joten vähän pitäs lukee.

Ja on käynyt vähän strategioita Amelialta lähti käsi. Se vaan irtos!! hyi. Nyt kuitenkin iskä on luvannu Amelialle peruukin ja obitsun.

Mut mitä Amandalle kuuluu? Amanda voi hyvin :) Toisinkuin tämä Amelia joka on vammautunut pahasti toisesta kädestään.

Kun ne kokeet on menny rupeen postaileen ( on myös matikankoe ). Ja saan tosin obitsun ja peruukin vast sitte ku molliksen ruuhkat on menny -.-' HOP HOP mollis!!!!!

Mut sori tähän postaukseen ei tuu kuvii kun oon iskän työkoneel ja täs ei saa kuvii laitettuu ku kaikki on mun omal läppäril.

No niin eli olen taas kuvioissa!!! Im back. Tosin kokeiden jälkeen.